Mau on rötkötellyt koko päivän sylissäni kuin liimattuna - asento vaihtuu, kissa pysyy. Aamusta se alkoi, heräsin vatsan päälle nukkumaan käpertyvän kissan lempeään tassutteluun. Siirryin sohvalle lötköttelemään ja lukemaan kirjaa, minuutin päästä Mau hyrisi kyljen päällä. Nousin istumaan ja Mau käpertyi syliin torkkumaan. Hiljalleen alkoi tuo pienen kissan sylissä kiehnnääminen hyvittaa, Mau kun ei koskaan ollut sylikissojen aatelia. Enemmänkin sellainen vieressä tarkkaileva individualisti.
Pienellä kissalla näköjään on ollut kova ikävä.
Sylitellen mennään siis tänään.
Tälläisiä tunnelmia meillä tänään.
Rakkaudella,
Sallamari