Lost in translation

Ajan kulumisen huomaa parhaiten sähköpostista. Viesti, jonka muistaa saapuniin suunnilleen eilen osoittautuu tarkemmalla tutkiskelulla maanneen sähköpostissa jo reilun viikon. Jouluun on juuri tänään aikaa tasan kuukausi ja vuotta jäljellä jotakuinkin kuusi viikkoa.

Marraskuun vaihtuminen joulukuuksi tarkoittaa minun elämässäni uuden Project 333 -kokoelman alkua. Tämän vuoden viimeinen P333 on käytössä enää reilun viikon ja sen jälkeen suuntaankin - toki hiukan etuajassa - kohti ensi vuoden ensimmäistä kokoelmaa.

Uuden kauden P333 vaatekaappi tietää muutamia uusia vaatehankintoja - käytännöllisyyteen vedoten.

 Juuri tässä hetkessä elämääni, tuo koulu sanelee jonkin verran pukeutumistani. Aktiivinen luokkaopiskelujakso alkaa olla lopuillaan ja vuoden vaihteen tienoilla edessä on siirtyminen käytännön työssä oppimiseen työsalin puolelle. Työsalin puolella meillä on suosituksena musta yläosa vaatetuksessa, joten ostoslistallani tulevaa P333 kautta silmällä pitäen on useampikin uusi musta paita.

Juuri tällä hetkellä tuntuu vahvasti siltä, että oma tyylini on - ainakin hetkellisesti - täysin hukassa. Useammin kuin kerran viikossa, havahdun tunteeseen että oloni on jotenkin nuhruinen. Toivoisin, että nuhruisen tunteen takana on vain tämä pimeä vuodenaika.

 Minussa asuu aimo annos käytännöllisyyttä - ikävä kyllä - ja käytännöllinen osa minussa puhuu juuri nyt vahvemmalla äänellä pukeutumisen suhteen. On pakko todeta, että ihastuttavat korsetit ja superkorkeat Minna Parikat ovat tässä elämänvaiheessa - aktiiviseen seisomatyöhön opetellessa - aikatavalla epäkäytännölliset. Olen juuri nyt tyylillisesti jonkin sortin murroskauden keskellä.

Uusi talvitakkikin pitäisi hankkia - mutta millainen?

Rakkaudella,

Sallamari