Neljä päivää poissa kotoa

Pakkasin aamulla laukun tietäen, että seuraavan kerran kotiovi avautuu minulle vasta perjantaina.

Luvassa on kahden päivän mittainen työmatka, jota edeltää ja seuraa ilta Helsingissä.

Puoliunisena pakkasin laukkuni pikaisesti vasta tänä aamuna. Työmatkan ollessa kyseessä, oletan pärjääväni reissun kahdella siistillä toimistovaatekerralla, yöpaidalla, parilla irtopaidalla ja housuilla.

Jokseenkin yksinkertainen reissuvarustus siis tälläkertaa mukana.

Alle olevassa kuvassa on esitelty tämänpäiväinen työmatkavaatekertani. 

Kävelyinnostuksesta johtuen kuljetan mukanani päivittäin kahta vaatekertaa. Työmatkat taitan pääsääntöisesti kävellen, hurrikaanin iskiessä saatan tehdä poikkeuksen, siitä johtuen työmatka-asuni kulmakivet muodostavat nykyisin tuollaiset rennot housut ja lenkkarit.

Tarkoituksenani on työmatkallakin kävellä hotellin ja toimiston väliset matkat. Juoksulenkkareiden sijaan valitsin matkalle kävelykenginksi nuo hieman naisellisemmat Sketchersin balleriinat.
Työpaikalle päästyäni vaihdan kävelyausteista siistimpään konttorivaatetukseen
- sellaiseen kynähame+paita yhdistelmään.

Viime viikolla tuota työmatkakävelyä kertyi jokaisena päivänä.

Askelmittari raksuttelee jossakin siellä kahdeksantuhannen paremmalla puolella vakiomäärissä.

Hyvänä päivänä toisellakymmenellätuhannella.

Tavoitteenani on hiljalleen syksyn kuluessa nostaa tuota päivittäista askelmäärä kymmenentuhannen paremmalle puolelle. Helppoa sitä on haaveilla näillä aurinkokeleillä, nähtäväksi jää miten käy kävelykampanjan kuin räkäsimmät syyssateet kunnolla iskevät.

Rakkaudella,
Sallamari