 |
| Voimauttavat saippuakuplien puhaltelu tuokio - oikeastaan kukaan ei ohittanut meitä hymyilemättä |
Apua, tuntuu että mä en taas totu enkä sopeudu, että mennään hujauksessa kylmästä lämpimään.
Tänään takaraivossa jotenkin kiukuttaa ja ahdistaa - kaikki ja oikeastaan ei mikään. Takaraivossa ääni huutaa vimmatusti, että minähän olen aivan liian turpea ja liian sitä ja liian tätä tälläisille lämpimille kesäkeleille - vaikka tosiasissa aktiivinen osa aivoista tietää että oikeasti on ihan hyvä ja juuri sopiva vain jokseenkin äkkisestä lämpenemisestä vähän hämmentynyt. Hämmentynyt häitäinen ääni takaraivossa koittaa vakuutta, että täsmäsyöminen on tänään pahasta - että aivan varmasti syöt liikaa ja liian isoja annoksia ja olet hetkessä kohta entistä turpeampi; takaisin entisissä mitoissa, niin se raukkaparka siellä hädissään huutelee. Että vaikka aurinko ja lämmennee kelit itsesään ovat aivan ihana asian, niin eivät ne kaikille meistä ole aivan mutkaton ja yksiselitteinen juttu.
Mutta huonoon oloon ei auta jäädä kiinni.
Jähmettyminen - negatiivisiin tuntemuksiin kiinni jääminen - on minulle ainakin ollut kaiken turmiollisen alkulähde useampana kertana. Se että vatvoo ja vakuuteelee itselleen, että tässä se nyt on ja samalla oikein syventyy vellomaan varoivaisesti heränneesseen pahaa oloon on triggeröinyt minua kautta vuosien yhä uudelleen ja uudelleen erilaisten laihdutuskuurien ja ruokavaliojen lumoihin.
Että nyt korjaan tilanteen ja kun itkeästi teen niin ja näin ja kärsin ja kituutan niin sitten koitaa autuus ja minusta tulee laiha ja ihana.
Such a bullshit.
Aito onni ja todellinenautuus asuu pienissä teoissa ja hetkeen heittäytymisessä.
Saippuakuplia ja longboard lautailua oli minun ratkaisuni - iloista tekemista yhdessä.
Saippukuplia siksi, kun piipahdin tänään pikaisesti treffaamassa erästä sähköpostiystävää - tyttöä joka vastasi treffi-ilmoitukseeni - ja hänen kanssaa tuli puheeksi se, miten kivaa on puhaltaa saippuakuplia.
Saippuakuplien puhaltelussa piilee jotakin vapauttavaa energiaa.
Jaa treffi-ilmoitus - no ei mitään vakavaa, kunhan vaan laitoin maailmalle tietoa, että uusia ihmisia mahtuu elämääni ja manifestoin tuota sellainen ilmoituksen kautta. Ei siis mikään perinteinen kuva-olis-kiva-ja-etsin-elämäni-rakkautta - ilmoitus, vaan enemmän sellainen elämässäni-on-tilaa-ihmisille-ja-ois-kiva-tutustua-uusiin-ihmisin -juttu.
Ei siitä enempää.
Yksiltä treffeiltä toisille - tai no oikeastaan Lindan avuksi mekkokauppaan. Minä ja absoluuttinen värisilmäni, saimme luvan äänestää useasta mekosta sitä Lindalle kaikkein sopivinta.
Mekko löytyi - kevätjuhlat pelastettu.
Tajusin juuri, että Linda harvoin seikkailee blogin kuvituksessa.
Siitäpä tuon kuvan idea sitten lähti.
 |
| Linda ja longboard - meidän 35+ skeittikerho |
.Meinaan huomenna heti aamusta ilahduttaa itseäni ja suunnata 7.15 alkavalle joogatunnille - sisäinen minäni on vinkunut joogan aloittamista sen verran pitkään.
Huomenna on oikea hetki aloitukselle.
Mitenkäs teidän viikko on lähtenyt käyntiin?
Rakkaudella,
Sallamari
